Juhani Salokannel

SalokannelJuhani (s. 1946), kirjailija ja suomentaja, fil.maist. Toiminut mm. osastopäällikkönä kustannusalalla, kirjallisuuslehti Parnasson päätoimittajana. Suomen Viron-instituutin johtaja 1997-2000. Tuglas-seuran toiminnanjohtaja 2006-12.

Viron Kirjailijaliiton, Suomen Kirjailijaliiton, Suomen tietokirjailijat ry:n ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton jäsen.

Kirjallisuuden valtionpalkinto Suomesta 1987 ja 2012, Virosta 1995. International Federation of Translators -järjestön Karel Čapek -mitali 2008. Virumaan kirjallisuuspalkinto 2009. Maarjamaan risti IV luokka 2001. Viron opetus- ja tiedeministeriön kunniamerkki no 28 2013. Viron kulttuuriministeriön kiitoskirje 2013. Jaan Kross -kirjallisuuspalkinto 2014. Kunnianimitys Klassiku sõber (Klassikon ystävä, Tammsaare ja Vilde sõbrade selts -yhdistyksen vuotuinen kunnianosoitus) 2018.

 

Viro-aiheiset teokset:

Pelastaja. Romaani. Otava 1990. Viron kielellä Päästja (käänt. Sirje Kiin). Perioodika 1994.

Sielunsilta. Suomen ja Viron kirjallisia suhteita 1944–1988. SKS 1998.

Sivistystahto. Jaan Kross, hänen teoksensa ja virolaisuus. WSOY 2008. Viron kielellä Jaan Kross (käänt. Piret Saluri). Eesti Keele Sihtasutus 2009.

Nuoren Viron omatunto. Kansalliskirjailija A. H. Tammsaare. Vastapaino 2017. Viron kielellä Noore Eesti südametunnistus. Rahvuskirjanik A. H. Tammsaare (käänt. Piret Saluri). Eesti Keele Sihtasutus 2019.

 

Suomennokset viron kielestä:

Ülo Tuulik: Sodan jaloissa. Romaani. Suomentaneet Anja ja Juhani Salokannel. Gummerus 1976.

Jaan Kaplinski: Olemisen avara hiljaisuus. Esseitä ihmisestä, luonnosta, runoudesta. Valikoinut ja suomentanut Juhani Salokannel. Otava 1982.

Jaan Kross: Keisarin hullu. Romaani. WSOY 1982.

Toomas Vint: Pikkukaupungin romaani. Romaani. Suomentaneet Anja ja Juhani Salokannel. Gummerus 1983.

Jaan Kross: Pietarin tiellä. Romaani. WSOY 1984.

Ivar Ivask: Verantakirja. Valikoima runokokoelmasta Verandaraamat (Lund 1981). Galleria Rotunda. Helsingin yliopiston kirjasto 1986.

Jaan Kross: Professori Martensin lähtö. Romaani. WSOY 1986.

Hugo Raudsepp: Puolimatka pulassa. Näytelmä. Suomen teatteriliitto/Pyynikin kesäteatteri 1989.

Jaan Kaplinski - Johannes Salminen: Vieläkö Tartossa laulaa satakieli. [Kaplinskin osuus] Kirjeenvaihtoa. Tammi 1990.

Enn Kreem: Saarenmaa ja saarenmaalaiset. [Tietokirja] Otava 1990.

Jaan Kross: Silmien avaamisen päivä. Novelleja. Valikoinut ja suomentanut Juhani Salokannel. WSOY 1991.

Viivi Luik: Historian kauneus. Romaani. Tammi 1991.

Jaan Kaplinski: Rajalla jota ei ole. Merkintöjä tiedosta, tietoisuudesta, uskosta. [Proosaa ja runoja] Otava 1992.

Jaan Kross: Kuningasajatus. Romaani. WSOY 1994.

Viivi Luik: Koiran syntymäpäivä. Kuunnelma. Yleisradiolle suomentanut Juhani Salokannel. Radioteatteri, Yleisradio 1994.

Emil Tode: Enkelten siemen. Romaani. Otava 1994.

Juhan Maiste: Linnoissa kreivien. Viron kartanoita ja kartanokulttuuria. [Tietokirja] Otava 1995.

Lennart Meri: Tulen maasta jonka nimi on Viro. [Puheita] Toimittanut Piret Saluri. Otava 1995.

Jaan Kross: Mesmerin piiri. Romaani. WSOY 1997.

Tõnu Õnnepalu: Joonatanin kirja. Romaani.  Otava 1998.

Viivi Luik: Soittimen ääni. Oopperalibretto. Yleisradio 1999.

A.H. Tammsaare: Maan lupaus. Totuus ja oikeus I. Romaani. Otava 2002.

A.H.Tammsaare: Koulutie. Totuus ja oikeus II. Romaani. Otava 2004.

A.H.Tammsaare: Surmatulet. Totuus ja oikeus III. Romaani. Otava 2007.

A.H. Tammsaare: Kuolemantanssi. Totuus ja oikeus IV. Romaani. Otava 2011.

A.H. Tammsaare: Kotiinpaluu. Totuus ja oikeus V. Romaani. Otava 2013.

Lydia Koidula: kolme runoa sikermästä Suomen silta: Uni (Unenägu), Nouskoon (Tõusku!) ja Muistot (Mälestused). Merja Aho, Sanna Immanen, Hannu Oittinen, Hanna Pippuri ja Katariina Suurpalo (toim.): Sillalla soi satakieli. Lydia Koidulan runoja suomeksi. NyNorden 2018.

A. H. Tammsaare: Rakastin saksalaista. Romaani. Aviador 2019.

Presidentti Lennart Meren vuosina 1997–2001 pitämien puheiden virallisia suomennoksia, kirjailija Jaan Krossin esitelmien ja puheiden suomennoksia.

 

Esseitä ja tutkielmia Viron kirjallisuudesta:

Tottumuksia vaanimassa. [Katsaus Viron kirjallisuuteen] Parnasso 1/1980.

Vaaralliset paperit. Eräästä kuviosta Jaan Krossin romaaneissa. [Tutkielma] Hetki sillalla. Juhlakirja Kai Laitiselle hänen täyttäessään 60 vuotta 27.9.1984.

Jos teksti säilyy. [Tutkielma J. Krossin romaanien sisäteksteistä] Parnasso 7/1985.

Suomentajan alkusana Jaan Krossin romaaniin Professori Martensin lähtö, WSOY 1986.

Das Märchen ist aus, das Spiel beginnt. Das Spiel vom Aschenbrödel - ein moderner Klassiker aus Estland. [Tutkielma P.-E. Rummon Tuhkimoleikistä] Jahrbuch für finnisch-deutscheLiteraturbeziehungen Nr. 25. 1993.

Suomen kuva Virossa - Viron kuva Suomessa. [Katsaus] Parnasso 2/1993.

Soome pilt Eestis - Eesti pilt Soomes. [Sama kuin ed.] Sirp ja Vasar 24/1993.

Viron kirjallisuus. Sodanjälkeinen aika [Yleiskatsaus 1940–1990 -lukujen kirjallisuuteen] Seppo Zetterbeg (toim.): Viro. Historia, kansa, kulttuuri. SKS 1995.

Veetlev, ohtlik intriig. [Tutkielma J. Krossin juonikerronnasta]  Looming 2/1995.

Viettelevä, vaarallinen juoni. [Sama kuin ed., radioesitelmä] Yleisradion kulttuuriohjelmat 1995.

Viettelevä, vaarallinen juoni. [Sama kuin ed.] Pro Estonia 3/1995.

Tahtoakin vahvempi. [Essee J. Krossin Keisarin hullusta] Juhani Salokannel (toim.): Kirjojen kirja. Otava 1995.

Kõik muutub augustikuu öös: Improvisatsioon ühe Hando Runneli luuletuse põhjal. [Essee H. Runnelin runosta] Läbi äreva vere. Pühendusteos Hando Runnelile. HRS 1999.

Kekkose visiit Eestisse. [Luku kirjasta Sielunsilta]. Looming2/1999.

Erandlik, tõsine, uudne. Jaan Krossi vastuvõtt Soomes. [Katsaus  J. Krossin arvosteluvastaanottoon  Suomessa]  Looming 2/2000.

Tõnu Õnnepalu - modernist või postmodernist. Eesti kirjanduse arengust soomlase pilgu läbi. [Tutkielma, vrt. Tõnu Õnnepalu ja modernin dilemma . Suomalainen näkökulma. v. 2003] Looming7/2000.

Raivaajan epäilys. Vargamäen Andres – Viron kansallisromaanin aloittajahahmo. Bibliophilos 1/2002.

Pentinkulmalta Vargamäelle [Jälkisana romaaniin] A.H.Tammsaare: Maan lupaus. Totuus ja oikeus I. Otava 2002.

Raivaajan epäilys. Vargamäen Andres – Viron kansallisromaanin aloittajahahmo. Bibliophilos 1/2002.

Tõnu Õnnepalu ja modernin dilemma. Suomalainen näkökulma. [Tutkielma] Liisa Saariluoma – Tarja Pakarinen – Piret Kruuspere (toim.): Viron kirjallisuus vuosituhannen vaihteessa. Postmodernia ja modernia.  SKS 2003.

”Tõde ja õigus” Soomes. [Tulkinta romaanin II osasta, katsaus I osan arvosteluvastaanottoon] Haridus 11/2003.

Niin lähellä, niin kaukana. Kaunokirjallisuuden suomennokset viron kielestä. Pirkko Lilius – Henna Makkonen-Craig (toim.) Nerontuotteita maailmalta. Näkökulmia suomennosten historiaan. Helsingin yliopiston käännöstieteellisiä julkaisuja 4.  MonAKO, Helsingin yliopisto. Helsinki 2003.

Direktor Maurus, Soome vabariigi president. Tammsaare romaan kohtub soome arhetüüpidega  Looming 4/2004.

Koulupoika, rehtori ja Jumala [Jälkisana romaaniin] A.H.Tammsaare: Koulutie. Totuus ja oikeus II. Otava 2004.

Isä vaikenee, lukija havahtuu. [Essee A.H.Tammsaaren romaanista Koulutie] Outi Oja, Kaisa Ahvenjärvi, Elina Jokinen & Marjaana Männikkö (toim.): Rappauksia – Esseitä kirjallisuudentutkimuksesta. Leena Kirstinälle hänen 60-vuotispäivänään. Atena 2004.

Jaan Krossi romaanid jõudsid läänemaailma õigel ajal. Mõtteeksperiment süžeeromaani ja modernse läänemaise ühiskonna kohtumisest.Metamorfiline KrossSissevaateid Jaan Krossi loomingule. Koostanud Eneken Laanes. Underi ja Tuglase Kirjanduskeskus, Tallinn 2005.

Jaan Krossin omaelämäkerrallinen tuotanto [Kross 85-seminaarin esitelmä 12.2.2005 Helsingissä] Tuglas-seuran jäsenlehti 2-3/2005.

Jaan Kross ja Viron historian seitsemän viime vuosikymmentä. [Esitelmä Viron Kirjailijaliiton järjestämässä Jaan Kross 85-vuotisjuhlaseminaarissa Tallinnassa 17.2.2005.] Kirjailija 2/2005.

Jaan Krossi romaanid jõudsid läänemaailma õigel ajal. Mõtteeksperiment süžeeromaani ja modernse läänemaise ühiskonna kohtumisest.Metamorfiline Kross. Sissevaateid Jaan Krossi loomingule. Koostanud Eneken Laanes. Underi ja Tuglase Kirjanduskeskus, Tallinn 2005.

Suurlakosta rankaisuretkiikuntiin [Jälkisana romaaniin]. A.H. Tammsaare: Surmatulet. Totuus ja oikeus III. Otava 2007.

Meele kell, mälu kalender. Aja mõistest ja toimimismehhanismist romaanis ”Ajaloo ilu” [Tutkielma Viivi Luikin romaanin aikakäsityksestä]. Looming 5/2007.

Meele kell, mälu kalender. Aja mõistest ja toimimismehhanismist romaanis ”Ajaloo ilu” [Sama kuin ed.]. Arne Merilai (toim.): Looming – olemise kehtestamine : Viivi Luik. Tartu Ülikooli Kirjastus 2007.

Luule aastal üks. Jaan Krossi tulek eesti lüürikasse. Katkend monograafiast [Luku Sivistystahto-monografiasta]. Looming 7/2007.

Hõimuvendlus, diplomaatia või kapitalism: eesti rahvusromaani tee Soome. Maarja Vaino – Toomas Haug (toim.): Tõde ja õigus: kirjandus, mis kunagi valmis ei saa.”Tõde ja õiguse” I köite esmailmumise 80. aastapäevale pühendatud konverentsi ettekanded 8.XII 2006. Tallinn 2007.

Vakavikko ja silkkisukkarouvat [Jälkisana romaaniin]A.H. Tammsaare: Kuolemantanssi. Totuus ja oikeus IV. Otava 2011.

Takaisin Vargamäelle [Jälkisana romaaniin] A. H. Tammsaare: Kotiinpaluu. Totuus ja oikeus V. Otava 2013.

 

Artikkeleita Viron kirjallisuudesta:

Vallankumouksen jälkeen – neuvostovirolainen romaani kolmena esimerkkinä [Artikkeli Kuusbergista, Kaugverista, Untista] Hälläpyörä 2/71.

 [Suomentajan alkusana romaaniin] Jaan Kross: Pietarin tiellä.  WSOY 1984.

[Suomentajan alkusana romaaniin] Jaan Kross: Professori Martensin lähtö, WSOY 1986.

Viro liikkuu 1 - 4. [Kirjoitussarja] 1: ”Kuin raajarikko joka nousee jaloilleen” 4.9.1988. 2: Sankaripatsaat nousevat maasta 6.9.1988. 3: Viro tahtoo rakentaa valtion omin ehdoin, alusta uudestaan 7.9.1988. 4: Kirjallisuus väistyy kun Viron älymystö muodostaa varjohallituksen 9.8.1988. Helsingin Sanomat.

Viro ja Suomen asia. Helsingin Sanomat 30.10.1988.

Virossa on vastakkain jälleen kaksi linjaa: realismi ja romantiikka. Hando Runnelin mukaan nykytilanne muistuttaa vuosisadan alkua Virossa. [Artikkeli] Helsingin Sanomat17.11.1988.

Romaanin voimamies. [Artikkeli J. Krossista.] Eva Lille - Juhani Salokannel (toim.): Neljä päivää Virossa. Kulttuurimatkailijan kirja. WSOY 1989.

Jaan Kross 70. [Juhlakirjoitus] Looming 2/1990.

Kirjailija katsoo peiliin. [Artikkeli J. Krossin rom:sta SyvyydestäParnasso 4/1991.

Kirjallinen puheenaihe: Hippikesä päättyi panssareihin. [Artikkeli V. Luikin romaanista Historian kauneus.Kaleva 25.7.1991.

Modernistlik Kaplinski. [Artikkeli K:n runoudesta] Sirp ja Vasar 19/1991.

Viron kirjailijat katsovat yli politiikan. Monet haluavat etsiä neuvostovallan myötäilijöitä, mutta Viron kirjallisuuselämä valmistautuu täysremonttiin. Vladimir Beekman johtaa silti edelleen maan kirjailijaliittoa. [Artikkeli] Helsingin Sanomat 30.4.1992.

Hasso Krull lähentää Tallinnaa ja Pariisia. Virolainen runoilija sai suomalaisperäisen palkinnon. [Artikkeli] Helsingin Sanomat22.12.1993.

Autori järelsõna eesti lugejale. [Romaanin jälkisana] Juhani Salokannel: Päästja. Käännös Sirje Kiin. Loomingu Raamatukogu 23-26/1994.

Piirideta Kaplinski [Artikkeli JK:n 60-vuotispäiväksi] Eesti Päevaleht 19.1.2001.

Hingesild. Sillaehitaja mõtisklusi [Puhe Suomen Viron-instituutin 10-vuotisjuhlassa] Looming 4?/ 2002.

Viron kirjallisuus [Hakusana ja kirjailija-artikkelit sekä vanhojen artikkelien korjaukset] Factum Uusi tietosanakirja 1–8. Weilin+Göös 2003–2004.

”Tõde ja õigus” Soomes [Romaanin 2. osasta sekä 1. osan vastaanotosta] Haridus 11/2003.

Soome modernism ja Tammsaare leidmine [Keskustelu kirjallisuuskriitikko Toomas Haugin kanssa] Looming 6/2006.

Kulttuurivaihtosopimus, komitea ja kustantaja. Minna Castrén, Jaana Koistinen, Riitta Raassina, Liisa Steffa (toim.): Leenan huone [Juhlakirja johtaja Leena Majanderille]. Otava 2006.

Tammsaaret tõlgendades. Triin Sinissaar (toim.):  Elmo Nüganen – esimenene vaatus. [Juhlakirja ohjaaja Elmo Nüganenille]. Tallinna Linnateater. Tallinn 2012.

Suomentaja puolustaa – ja sensuroi. A.H. Tammsaaren romaanisarjan ensimmäinen suomennoshanke. Bibliophilos 1/2014.

Pääkirjoitukset ja artikkeleita Tuglas-seuran nimellä Tuglas-seura ja Elo ilmestyneissä lehdissä 2006-2012. Kolumneja, artikkeleita lehdissä Keel ja Kirjandus, Postimees, Päevaleht.

 

 

 

 

 

 

 


Copyright © Estonian Literature Centre. Designed by Asko Künnap. Software by Sepeks